ALANYA PT II

...jatkuu!

Mitään älyttömiä rantakelejä Turkissa ei ollut, eli joka päivälle piti keksiä jonkinlaista tekemistä. Aika monta päivää ja iltaa meni ihan vaan kaupungilla hengaillessa, yhtenä päivänä tosin tehtiin reissu Sideen ja toisena päivänä vuoristoon. Kaupungilla pyörittiin päivisin vaatekaupoissa ja paikallisten markkinoilla, illalla sitten baareissa ja ravintoloissa - sataman yökerhot oli auki vasta uudenvuodenaattona.

Tine osti myös eläintenruokaa ja ruokki kaikki tielle sattuneet kulkijat... Toisinsanoen monet kissat ja koirat sai rapsutuksilla helpotusta kirppuihin ja kuivaruualla helpotusta nälkään. Syötettiin niille joulukinkun jämätki. Kelpas!



Vuorille me lähdettiin yksi aamu jo ennen yhdeksää. Haettiin meidän turkkilainen tuttu kotoaan ja ahtauduttiin autoon, tarkoituksena löytää jonkinlainen paikallisten ravintola missä nauttia aamupalaa perinteiseen paikalliseen tapaan ja löydettiinkin sellainen - ruoka oli ihan sairaan hyvää, en ees kaivannu pekonia :--D! Pöytään kannettiin usean teekannullisen lisäksi kahdeksaa eri marmeladia, perunalla ja yrteillä täytettyä kiviuunissa vastaleivottua leipää, kotitekoista voita, tuoreita vihanneksia, kahdenlaisia oliiveja, paistettua kananmunaa ja oliiviöljyssä lillunutta avokadoa. En oo oikein täällä Suomessa tajunnut tuota avokadohypetystä koska mun mielestä se hedelmä ei maistu oikein millekään (no ei se täällä maistukaan), mutta Turkissa se oli ihan loistavaa nimittäin ne avokadot poimittiin juuri ennen kuin alettiin syömään. Ihan uskomattoman hyviä.



Siitä varsinaisesta aamupalasta mulla ei oo yhtään hyvää kuvaa, lähinnä sellasia missä joku mulkoilee mua suu täynnä. Nuo hedelmäkuvat on sen ravintolantapaisen omasta puutarhasta :--).

Tuosta jatkettin Sapadere Canyoniin jonnekin minne lie. Vuoristossa sijaitsi sekin ja sinne ajettiin aika kauan - kauan meillä kesti varmaan sen vuoksi että mentiin pieniä serpentiiniteitä moottoritien sijaan mutta saatiin ainakin nähdä tavallisia turkkilaisia kyliä. Kuvia olisi tehnyt mieli räpsiä melkein jokaisesta huivipäisestä mummelista ja pienistä maatiloista ja vuohilaumoista mutta mun toiveita pysähtyä ei oikein kuuneltu, oltais muuten varmaan vieläkin tien päällä.



Nyt näitä kuvia tuli miljoona ja tekstiäkin ihan kiitettävästi, joten ois tosi kiva jos joku ystävällinen sielu heittäis kommenttia! Näiden hetkien lisäksi mun reissuun sisältyi lasitolkulla hyvää punaviiniä, tolkuttoman monta mahtavaa lihapataa, muutamat henkoset vesipiipusta, upein kylpyläkokemus Dalmatasista ja aivan hullut bileet uudelta vuodelta. Tsekkailkaa mun IG, siellä on näitä kuvia kanssa! @sannaeveliina

CHRISTMAS EVE IN TURKEY

Okei jos jollekin on vielä jääny epäselväksi, että mitä mä aina tuolla Turkissa pööpöilen, niin porukoilla on Alanyassa asunto. Ne hengailee siellä tosi monta viikkoa vuoden sisään ja muutaman kerran ovat ottaneet mut ja Tinenki mukaan, nyt vietettiin joulua siellä. Myös meidän perheen uusin jäsen, vaihto-opiskelija Tamara Saksasta oli mukana eli meillä oli reissussa ihan uudenlainen kokoonpano.

Alanyaan pääsy on tehty näin talvikaudella ihan uskomattoman vaikeaksi. Meidän matkustuspäivä kääntyi äkkiä matkustusvuorokaudeksi, kotiovelta kotiovelle yhteensä 26 tuntia. Ensin ajeltiin Helsinkiin, sieltä lento Riikaan, Riikasta Istanbuliin, sieltä Antalyaan ja siihen vielä parin tunnin bussimatka Alanyaan. Ei paljoa naurattanut ennen kun sai perillä kunnon ruokaa ja pääsi tuttuun sänkyyn nukkumaan - tuossa vaiheessa nukuin vielä täällä Tuirassa patjalla.



Reissattiin siis sunnuntaina ja maanantai olikin jo jouluaatto. Turkissa joulu näkyy katukuvassa satunnaisina joulukoristeina lähinnä turisteille suunnatuissa ravintoloissa ja Starbucksin punaisissa mukeissa, eli joulufiilis ei ollut ainakaan maanantaina mitenkään katossa. Lähdettiin ostamaan tuoretta ruokaa markkinoilta Obasta, sieltä mulla on muutama foto.



Joulua vietettiin illalla sinänsä perinteisissä merkeissä, että oltiin tuotu Suomesta ne perusruuat kinkkua myöten. Tavallaan meidän joulupöytä ei eronnut perinteisestä, Tamaralle tosin oli tarjolla vegeruokaa, joka yleensä on ollut vähän vähemmällä huomiolla...



Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Huomenna jatkuu ;--)

THE JACKET MADE ME SAY "I DO"

Pariisin säät helli meitä siinä mielessä, että vettä ei satanut kuin vasta viimeisenä päivänä. Ilma oli kuitenkin todella kylmä, ainakin niiden (minun) mielestä, jotka oli lähteny liikkeelle nahkatakilla. Pilkkihaalarit olis ollu huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto.

Mutta ei hätää! Löydettiin tyttöjen kanssa yksi suht edullinen vaatekauppa kun yritettiin seikkailla metrolla ihan toiseen kauppaan. Kyseisessä kaupassa ostajaansa odotti ihana, musta, kylpyhuoneen mattoa muistuttava takki, jota fiilistelin kovasti. Takki jäi kuitenkin ostamatta ja ostin yhden tekonahkaisen peplum-topin (you'll see...) ja jatkettiin matkaa. Parin tunnin päästä Zarassa haahuilessani tuli kuitenkin mieletön halu lunastaa se unelmien takki kotiin ja raahasin Tiinan mukanani kauppaan. Hyvä että raahasin, sillä oma pankkikortti kieltäytyi yhteistyöstä joten jouduin lainaamaan rahaa. Problem solved and the jacket was mine!

Eli materiaali on muuten tuommoista söpöä pehmeää pörröä, mutta tekonahkahihat onkin nyt se juttu! Ja tää oli täydellinen siellä Pariisin luotaantyöntävässä säässä ja toivottavasti myös tämänhetkisessä Suomen kelissä, niin kauan kun pakkaset pysyy matalina. Otettiin nuo asukuvantapaiset myös siellä Rodin-museossa, btw.

I go back to black.

MUSÉE RODIN

Nimi Rodin ei välttämättä sano monelle mitään, mutta silti useat tunnistaa kyseisen kuvanveistäjän kuuluisimman teoksen eli Ajattelijan. Mullakin on viiden vuoden kuvataideluokkalaisen tausta, enkä tiedä Rodinilta muita töitä. En edes tuon reissun jälkeen, sillä kuvanveisto ei oo ihan se mun juttu.



Mun pointti oli se, että se museo oli tosi kaunis! Kahden rakennuksen lisäksi siihen kuului suurehko piha ja veistospuisto, joka näkyy mm. Woody Allenin Midnight in Paris -elokuvassa. Eli fotoja ruusupensaiden ja puistonpenkkien keskeltä (ja pari sisätiloista).



Ois ihana fiilistellä tuolla puistossa joskus kesällä, sinne pääsee euron pääsymaksulla. Mutta vaikka se oli nyt autio lukuunottamatta meitä ja toista pientä turistiporukkaa, on siellä varmaan kesällä muitakin fiilistelijöitä ja siinä se viehätys sit meneekin...

EDIT: Tästä linkistä pääsee ton museon englanninkielisille sivuille (toivottavasti). Sieltä löytyy lisää ihania kuvia!

PARIS PT. I

Postailusta taas niin pitkä aika että hädin tuskin muistan miten tää tapahtuu. Mutta nyt oon back in da business eli kuulumisia kerrottavana!

Kävin tosiaan Pariisissa viettämässä aivan loistavan pitkän viikonlopun, kotiuduin sieltä tasan viikko sitten. Kameran muistikortille tallentui kiitettävä määrä kuvia, myös puhelimella niitä tuli otettua (voisin väsäillä jotain kollaasia?) mutta sain siirrettyä kuvat koneelle vasta eilen, sillä sairastuin jo Ranskassa ja oon nyt ollut kipeenä viikon. Eikä tää oo mitään kevyttä syysflunssaa, vaan mun tautiin kuuluu tuntemattoman bakteerin aiheuttaman nielurisatulehduksen lisäksi yli 38 asteen kuume, pääkipua, lihassärkyä ja oksentelua. Mahtava viikko ollut siis. Sairastamisen lisäksi elämän tekee ikäväksi tällä hetkellä muuttohelvetin keskellä eläminen. Ei siitä sen enempää, yksiö haussa Keskusta-Tuira-Raksila-Heinäpää -akselilta!

Sitten takaisin siihen reissuun. Pariisiin lähdettiin tosiaan 12 opiskelijan ja kahden opettajan kokoonpanolla, sillä tuo meidän reissu oli opintomatka. Käytiin tosiaan kuuluisimmat nähtävyydet läpi ja harjoiteltiin käytännön tilanteita ranskaksi (välillä vapaaehtoisesti, välillä pakolla).



Ensimmäisessä kuvassa Montmartren kukkulalla sijaitseva Sacré-Coeur. Meidän hotelli sijaitsi siinä Pigallen huudeilla, eli tuokin oli aika lähellä. Toisessa kuvassa Arc de Triomphe eli Pariisin Riemukaari, käytiin tsekkaileen sekin. Ensimmäisellä Pariisin reissulla näin tuon vain pikaisesti, nyt käytiin hengailemassa siellä liikenneympyrän keskellä. Viimeisessä kuvassa Eiffelin torni (kerron tämän koska kukaan ei varmaan sitä kertomatta tunnista).

Noiden perusjuttujen lisäksi käytiin kuvauttamassa itsemme Moulin Rougen edessä, käytiin tutustumassa Rodin-museoon ja moikkaamassa Mona Lisaa Louvressa. Siellä mulla ei ollut kameraa mukana, sillä siitä loppui edellisenä iltana akku ja unohdin ladata.. Eli puhelinkuvia Louvresta mutta ei tähän postaukseen!



Kuvissa abityttöjen eli meidän porukka! Meitä abeja oli tuolla vaan viisi (?) eli edustettiin selkeetä vähemmistöä mutta hauskaa oli :--)

Mulla nyt loppuu inspiraatio mutta teen vielä erikseen postausta siitä Rodin-museosta sillä se paikka oli todella kaunis ja kuihtuvia ruusuja täynnä eli mulla on sieltä melko monta kuvaa. Ostoksistakin voisin tehdä erillisen postauksen, tosin taidan kuvata ne vasta uudessa asunnossa heti kun sellaiseen pääsen muuttamaan!

PS. Edullisista kivoista yksiöistä saa vinkkailla...

MEITSI HURTIGRUTENILLA

Pyhiä!

Kotiuduin Norjan reissulta eilen ja pakko sanoo etten oo pitkään aikaan ollut noin loistavalla lomalla. Ei tuu koskaan ajateltua sitä, että pohjoisen suunnallakin on näkemättömiä ja kokemattomia paikkoja, yleensä lomilla suuntana on aina etelä. Norja on kuitenkin ihan mahtava maa, ainut vika on järjetön hintataso. Halvin olutkin maksoi tavallisessa kaupassa jotain kolme euroa ja vaihtaessa euroja kruunuiksi välistä otettiin yli 10 euroa...

Matka tosiaan alkoi Rollosta, josta lähdettiin ajamaan minibussilla kohti Tromssaa. Itellä takana mukavat kolmen tunnin yöunet, eikä osa porukasta nukkunut ollenkaan. Jengi kuitenkin torkahteli autossa, taukoja pidettiin mm. Muoniossa, Karesuvannossa, Kilpisjärvellä sekä Norjan puolella ennen Tromssaa. Asteluvut pieneni pohjoista kohti, mutta kun päästiin Norjan puolelle ja meren rannalle niin lämpötila oli yhtäkkiä reilusti plussan puolella. Untuvatakille tuli silti käyttöä, laivan kannella ei ollut missään vaiheessa lämmin.

Auringonnousu Karesuvannossa

Tromssassa kateltiin sitten maisemia ja taivasteltiin hintoja. Ensimmäinen kerta kun yli vitosen kahvi ei ole kovin hyvää.

Tromssasta sitten noustiin laivaan ja aloitettiin toi varsinainen konferenssi. Mulla ei ollut minkäänlaista hajua vielä ensimmäisenä päivänäkään että mitä oon tullut sinne risteilylle tekemään mutta ajatus siitä alkoi pikkuhiljaa muotoutua - keskusteltiin siis eri työryhmissä Barentsin alueen tulevaisuudesta ja nykytilasta ja mietittiin miten aluetta vois kehittää. Tästä artikkelista löytyy ainakin yksi monta kertaa esille tullut juttu!



Hytit oli muuten aika mukavia ja tilavia, toisin kuin odotin.



Harmittaa sillain semisti että mun kamera viihty melkein koko reissun ajan hytissä. Eniten vietettiin porukalla aikaa 9. kannella mikä oli vissiin jonkinlainen aurinkokansi (?) koska sieltä löyty maailman mehevimmät poreammeet ja pehmeet sohvat joiden ympärillä oli tuulensuojaa ja katto. Silti en syystä taikka toisesta kokenut, että mun Sonylla olis ollu siellä turvalliset oltavat.. Ja muutenki kävi vähän klassisesti, pidin nimittäin puhelinta mukana eli IG:stä löytyy muutama foto! Laivalla ei tosiaan ollu mitenkään älyttömän kattava wi-fi mutta tietyillä kansilla se toimi eli np.

Pysähdeltiin useammassa satamassa mutta aikaa käydä maissa meillä oli oikeastaan vain yhdessä kaupungissa, eli Honningsvågissa (mikä on btw Norjan pohjoisin kaupunki!). Kyseisessä kaupungissa tutustuttiin sitten pikaisesti paikallisen supermarketin alkoholitarjontaan ja juostiin takaisin laivaan, nimittäin kyseisessä mestassa tuli räntää ihan rehellisesti vaakatasossa, mikä ei ihme kyllä seuraavista kuvista välity?







Kuvat on otettu siis tiistaina, eli risteilyn toisena päivänä. Merenkäynti oli illalla jotain ihan uskomattoman kamalaa eikä mua oikeastaan harmita enää yhtään etten oo lähdössä sinne abiristeilylle, sen verran Jäämerellä naama vihersi yrittäessä löytää mahdollisimman vähän keinuvaa paikkaa. Se kohta laivaa löytyi lopulta kannelta, missä sai hengitettyä raikasta ilmaa ja katsella kasimetrisiä aaltoja. Koko tiistai-ilta istuttiin sitten norjalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten kanssa ysikannella toppatakit ja huovat päällä, sillä siellä laivan keinunta tuntui vähiten. Ulkoporeammeet oli ikävä kyllä tiistaina suljettu, maanantaina pysty nauttimaan niistäkin!

Risteily Hurtigruten-reitillä päättyi sitten Kirkkoniemeen, jossa oli myös aivan hirveä keli ja kunnon talvi. Käytiin ajelulla kaupungissa ja ihan loistopaikassa syömässä ja iltapäivällä lähdettiin ajamaan kohti Suomea.



Suomen puolella vietettiin Inarissa yksi yö. Avoinna olevaa baaria/ravintolaa/huoltoasemaa etsiessä fiilis oli kuin Napapiirin sankareilla, välimatkat on nimittäin pitähköjä ja pitemmiltä tuntuivat ohutpohjaisissa tennareissa ja pakkasessa. Löydettiin jonkinlainen paikallisen sosiaalisen elämän keskus jossa oli jopa muutama ihminen! Vanhat äijät veti kaljaa hirveässä jurrissa ja paransi maailmaa. Ei jääty seuraileen vaan lähdettiin sitten hotellille takaisin ja aika myöhäseen venyi toi viimeinenkin ilta. Eilen tulin Rovaniemen kautta kämpille ja nyt on univelat kuitattu ja suunnitelmissa lähteä katteleen Suomen halpoja kauppoja tonne Oulun suureen keskustaan.

So long, soitelkaa kaverit viikonloppuna!